Kuraattori 2010

Annu Vertanen

Olen yrittänyt paikantaa Mänttää: ilman muuta ollaan osa taideinstituutiota, mutta ei kuitenkaan välttämättä osa modernistista taidemuseoinstituutiota.

Mäntän kuvataideviikot on tilaisuus ja pakko tehdä toisenlainen näyttely kuin taidemuseoissa, joissa on erilaiset resurssit, muun muassa vuosikausia aikaa valita ja tilata taiteilijoita ja teoksia. Täällä näyttely syntyy vähän kuin lennossa. Ajattelenkin näyttelyä myös tekemisen paikkana, ei ainoastaan esittelemisen.

Itse olen kuraattorina harrastelija, amateur: saan tehdä tätä leikisti! Tämä tarkoittaa sitä, että voin venytellä ehkä vapaammin ja ottaa esille skeemoja myös reunamilta. Katsotaan.

Taiteilijaopettaja kutsutaan opettamaan mitä osaa, niin käsittääkseni taiteilijakuraattorikin. Otan tämän haasteen vastaan myös tilaisuutena oppia tuntemaan uusia taiteilijoita, tekemisen tapoja ja ajatuksia.

Yleisölle toivon pystyväni esittelemään kokonaisuuden, joka on kysymyksiäkin herättelevä, ja mahdollisimman erilainen kuin edeltävinä vuosina. Mäntässä näkemättömiä uusia taiteilijoita on tulossa. On ongelmallista, keinotekoistakin, yrittää purkaa eri tekijöden vaikuttimia yhteisen teeman alle, joten olen päättänyt välttää koko dilemmaa. Koen, että teeman alla  työskentely on taiteilijana hankalaa. Eri asia olisi, jos olisi käytettävissä enemmän aikaa ja voisi valita valmiita teoksia, jotka jo valmiiksi sopivat teeman alle.

Mäntän kesän 2010 näyttelyssä tullaan näkemään ajankohtaista taidetta suomalaisilta nykytaiteiljoilta. Taiteilijav alinnoissa painotan myös kokemusta ja sisäistynyttä näkemystä; tekijöitä, joiden työ on kiinnittänyt huomioni syystä tai toisesta aiemmin vuosien varrella ja jota olen tullut seuranneeksi pitkään, lähempää tai kauempaa. Tämä voi tarkoittaa nuorempiakin taiteilijoita, ja usein tunnen entuudestaan vain työt, en henkilöä. Itselleni aivan uusiakin tekijöitä, aivan nuoria taiteilijoita ja ryhmiä, on toisaalta tulossa mukaan.

Itseäni taiteilijana kiinnostaa kovasti kysymys teoksesta; missä se sijaitsee ja miten se määritellään. Tämä kysymys tulee näkymään tulevan kesän näyttelyssäkin.

Ja vaikka en katsokaan tätä asiaa taiteenala-lähtöisesti, tapahtuu niin, että näyttelyssä tulee olemaan keskimääräistä enemmän grafiikkaa ja paperille tehtyjä teoksia.

Taiteilijat saavat tilaa niin, että en määrittele teemaa jonka alla työskennellä. Itse taiteilijavalintaa voi pitää tavallaan teemana. Pyydän taiteilijoilta ainoastaan, että he tekevät työtään. Yksittäisten taiteilijoiden työt, niiden sisällöt, edustavat vain tekijän omia kiinnostusten kohteita. Olen välissä valitsemassa määrätyt teokset näyttelyssä esitettäviksi.

Näyttelyn otsikko muotoutuu näistä osista, mutta sitä en vielä anna.

Työnimenä ja ehkä kuvaavana ajatuksena näyttelylle on mielessäni Baabelin kirjasto, Borgesin novellin mukaan. Hän symboloi kirjaston idealla koko universumia. Mänttähän on suomalaisen nykytaiteen universumi!

Annu Vertanen

www.annuvertanen.com